Kuinka arvioisit omaa, organisaatiosi tai asiakkaasi valmiutta muutokseen? Motivoiva haastattelu tarjoaa yksinkertaisen kaavan muutosvalmiuden selvittämiseen.
Royal Air Forcen (RAF) kouluttajana työskentelevä ystäväni kertoi käyttäneensä muutosvalmiuden kaavaa, kun liittoutuneet olivat poistumassa Irakista ja palauttamassa hallintoa paikallisille. Vetäytymisen suunnittelupalavereissa toistui aina sama kysymys: Do they have will to fight (the terrorists) after we leave?
Ystäväni oli lopulta kysynyt mitä ”taistelutahdolla” oikeastaan tarkoitettiin. Osallistujat hämmentyivät. Sitten ystäväni esitteli kaavan, jonka avulla voidaan arvioida valmiutta muutokseen:
Muutosvalmius = muutoksen tärkeys + luottamus toteuttamiseen
Kaava on nerokkaan yksinkertainen. Muutoksen tärkeyttä ja luottamusta muutoksen toteuttamiseen kysytään jokaiselta osallistujalta asteikolla 1-10. Ykkönen on minimi ja kymppi on maksimi. Muutosvalmiuden maksimipistemäärä per osallistuja on siis 10 + 10 = 20 pistettä.
Tärkeys tiivistää henkilön kokemat syyt, tarpeet ja halukkuuden muutoksen toteuttamiseen. Voit esimerkiksi kysyä ”kuinka tärkeänä pidät tätä muutosta juuri nyt asteikolla 1-10?” Mikäli tärkeys saa matalia pisteitä, kannattaa panostaa koulutukseen. Koulutuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi muutoksen riskejä verrattuna saavutettaviin hyötyihin, jotta osallistujat ymmärtävät muutoksen tärkeyden ja ajankohtaisuuden.
Luottamus tiivistää henkilön kokeman sitoutumisen, valmiudet ja resurssit muutoksen toteuttamiseen. Voit esimerkiksi kysyä ”kuinka luottavainen olet tämän muutoksen toteuttamiseen asteikolla 1-10?” Mikäli luottamus saa matalampia pisteitä kuin tärkeys, kannattaa tarjota valmennusta. Näin luottamusta parannetaan rakentamalla innostava ja realistinen suunnitelma muutoksen toteuttamiselle.
Keskustelussa voit tarvittaessa kysyä ”mitä pitäisi tapahtua, jotta voisit nostaa (tärkeyden tai luottamuksen) arvosanaa yhdellä numerolla?” Näin saatte lisää näkökulmia keskusteluun ja ideoita muutoksen toteutukseen.
Muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa soveltaa iteratiivista (asteittain tarkentuvaa) toteutustapaa, kuten Scrumia. Muutokselle voidaan tällöin luoda muutosvisio (vrt. tuotevisio) ja muutoksen kehitysjono (vrt. product backlog), joille valitaan omistaja (vrt. tuoteomistaja). Muutosprojektin suunnittelua ja toteutusta voidaan seurata ja ohjata esim. 2-4 viikon jaksoissa. Näin muutoksen suuntaa voidaan hallitusti tarkastella ja tarvittaessa muuttaa, joka johtaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Kommentare