Ketteryys on terveellistä

Työterveyslaitoksella on tehty uraauurtavaa tutkimusta ketterän kehityksen vaikutuksista työhyvinvointiin. Tulosten mukaan ketteryydellä on positiivinen vaikutus motivaatioon ja työssä viihtymiseen. Ketteryys myös lisää uusien ideoiden hyödyntämistä, tavoitteisiin pääsyä ja tasoittaa työkuormia projektin aikana.


Ketterän kehityksen tavoitteena on tyytyväinen käyttäjä. Toisaalta myös kehitystiimin oma viihtyvyys ja jaksaminen on tärkeää, jotta uusia tuoteversioita ja innovaatioita voidaan edelleen kehittää. Ketterän kehityksen ehkä tärkeimmät mittarit ovatkin loppukäyttäjien ja kehitystiimin tyytyväisyys. Molempia voidaan seurata esimerkiksi Net Promoter Score (NPS) -kysymyksellä.

TTL:n ensimmäisessä kirjallisuustutkimuksessa vuonna 2013 selvitettiin ketterän kehitysmallin yhteyttä työhyvinvointiin ja luotiin pohja tuleville case-tutkimuksille [1]. Tutkimuksessa työhyvinvointiin katsottiin kuuluvaksi Gerlanderia ja Launista [5] mukaillen: Ylirasituksen välttäminen, autonomian ja mielekkyyden kokeminen sekä muutokset ja kehittyminen työssä.

Tutkijoiden hypoteesin mukaan oikein käytettynä ketterät menetelmät:

  1. Auttavat säilyttämään työkuorman tasaisena työjakson (sprintin) aikana
  2. Ylläpitävät ja lisäävät työn mielekkyyttä sekä autonomiaa
  3. Vähentävät keskeytyksiä ja tekevät työn kehittämisestä luonnollisen osan työtä.

TTL:n toisessa tutkimuksessa vuonna 2015 tutkittiin ketterän kehitysmallin yhteyttä asiantuntijoiden motivaatioon, sitoutuneisuuteen, stressiin ja työmääriin kahdessa IT-alan yrityksessä (Vaadin ja Bittium Wireless Oy) [2]. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluita ja kyselylomakkeita, joihin vastasi 26 osallistujaa. Tulosten mukaan ketterä kehitysmalli kasvatti työmotivaatiota, työssä viihtymistä, uusien ideoiden hyödyntämistä ja tavoitteisiin pääsyä. Lisäksi ketterä kehitys tasasi työmääriä ja mahdollisti tavoitteiden paremman saavuttamisen, kun työ suunniteltiin ja sitä tarkasteltiin 1-4 viikon mittaisissa kehitysjaksoissa.

TTL:n kolmannessa tutkimuksessa vuonna 2016 selvitettiin ketterän kehityksen vaikutuksia tiimin yhtenäisyyden tunteeseen ja työhyvinvointiin neljässä ketterää kehitysmallia käyttävässä organisaatiossa [4]. Kysely koostui kolmesta osa-alueesta: Ketterän kehityksen kypsyystaso, tiimin yhtenäisyys ja koettu työmäärä. Kypsyystasoa selvitettiin viidellä osa-alueella: Säännöllinen suunnan tarkistus, inkrementaalisuus, iteratiivisuus, prosessien jatkuva parannus ja asiakassuhteet. Tulosten mukaan ketterä työskentelymalli lisää tiimin yhtenäisyyttä ja parantaa työhyvinvointia tasaamalla työmääriä. Tutkijoiden mukaan on tärkeää, että ketterän kehitysmallin toteutuksessa tuetaan autonomiaa ja työntekijöiden yhteistyötä sekä vähennetään työn epävarmuuksia, jolloin työtä voidaan tehdä joustavammin ja saavutetaan edellä mainitut edut työhyvinvointiin.

Neljännessä tutkimuksessa vuonna 2017 seurattiin kolmea ohjelmistokehitystiimiä ja neljää sulautettujen järjestelmien kehitystiimiä, jotka käyttivät ketterää kehitysmallia [3]. Tutkimuksella haluttiin selvittää, lunastaako ketteryys lupauksensa mm. työn tasaisemmasta jakautumisesta projektin ajalle, ja kuinka ketteryys vaikuttaa asiantuntijoiden stressitasoon ja palautumiseen. Stressitasoa ja palautumista seurattiin työjakson alussa, keskellä ja lopussa vuorokauden ajan asiantuntijoiden sykevälivaihtelumittauksin. Tulosten mukaan ketterä kehitysmalli auttaa tasaamaan työmääriä projektin aikana sen sijaan, että työ kasaantuisi projektin loppuun, mm. puuttuvista välisuunnitelmista ja -tarkasteluista johtuen.

Yhteenvetona voinee sanoa, että ketterällä kehitysmallilla on suotuisia vaikutuksia asiantuntijoiden motivaatioon, työkuormaan, autonomiaan, työssä viihtymiseen ja niiden kautta todennäköisesti myös terveyteen.

Erityiskiitos lähteistä sekä tuesta artikkelin kirjoitamisessa TTL:n erikoistutkijoille Seppo Tuomivaaralle ja Marja Känsälälle, joiden saateteksti on alla.

Agile-Hebbian-version-of-the-Yerkes-Dodson-Law

Kuva 1. Yerkes-Dodsonin lain mukaan erilaisilla töillä on optimaalinen stressitaso. Luovaa ajattelua vaativa kehitystyö voi kärsiä joko liian matalasta tai korkeasta stressitasosta.

Agile-Development-Supports-Optimized-Arousal-and-Performance

Kuva 2. Ketterän kehitysmallin 1-4 viikon kehitysjaksot ja toimintakulttuuri auttavat tutkimuksen mukaan optimoimaan projektin stressitason ja asiantuntijoiden suorituskyvyn.

Traditional-Projects-Accumulate-Work-and-Stress

Kuva 3. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että perinteinen ”vesiputousprojekti” kasaa työtä ja stressiä projektin loppua kohti. Tällöin optimaalinen suorituskyky on vaikeampi säilyttää.

Työterveyslaitoksen erikoistutkijat Seppo Tuomivaara ja Marja Känsälä:

”Käyttäjien keskuudessa ketterien menetelmien ja toimintaperiaatteiden soveltaminen tiimityössä ja projektinhallinnassa ovat jo pitkään koettu toimiviksi sekä työn tuottavuuden että työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimusta ketteryyden työhyvinvointivaikutuksista on kuitenkin tehty varsin rajatusti. Tutkimustuloksemme sekä vahvistavat ketterän toimintatavan lupauksia että kiinnittävät huomiota menetelmien ja periaatteiden älykkääseen soveltamiseen työhyvinvointia ajatellen. Hyvin toteutettuna ketterät menetelmät tukevat projektityön sujuvuutta ja työn mielekkyyttä sekä tasaavat projektityöntekijöiden työn kuormitusta. Itseohjautuvat tiimit näyttäytyvät tutkimuksessamme yksittäisen työntekijän työhyvinvointia lisäävänä voimavaratekijänä lisäten psykologisen turvallisuuden, motivaation ja autonomian tunnetta. Yhteinen vastuu ja kontrolli työmäärän suhteen vähentävät yksilön kokemaa työpainetta silloin, kun tiimin työnjako ja kommunikaatio on sujuvaa. Tiimit jakavat niin haasteet kuin onnistumisetkin yhdessä.

Alustavien tulosten mukaan tuotteen jatkuvan kehittämisen ja tiimin toiminnan jatkuvan parantamisen käytännöt ovat ne keskeiset elementit, joiden kautta tiimin jäsen pystyy hallitsemaan työtään entistä paremmin, kokee sen tulokselliseksi ja myös itsensä kannalta motivoivaksi ja mielekkääksi. Yksi tärkeä huomioitava tekijä ketterien menetelmien soveltamisessa onkin se, että aikaa jää myös osaamisen kehittämiselle. Suomalaiseen kulttuuriin vahvasti kuuluva yksilöiden osaaminen ja oma-aloitteisuus tukee itseohjautuvaa tiimityötä, jossa tarvitaan osaavia ja motivoituneita yksilöitä. Tulevaisuudessa on tärkeää tuottaa lisää tutkimustietoa ketteryyden yhä paremman soveltamisen edistämiseksi. Tulevaisuuden tutkimusaiheita ovat ainakin ketterien menetelmien merkitys pitemmän aikavälin kuormittumiselle ja palautumiselle, ketterien menetelmien ja työhyvinvoinnin yhteyksien tarkastelu erilaisissa konteksteissa ja ketterien menetelmien soveltaminen erilaisissa kansallisissa kulttuureissa.”

Lähteet:

[1] Työterveyslaitos 2013: Seppo Tuomivaara ja Marja Känsälä. Do Agile Principles and Practices Support the Well-being at Work of Agile Team Members?

[2] Työterveyslaitos 2015: Arja Ala-Laurinaho, Marja Känsälä, Mari Järvinen, Hilkka Ylisassi & Seppo Tuomivaara, Vaadin Oy: Jurka Rahikkala & Pekka Perälä, Bittium Wireless Oy: Mikko Ämmälä & Jari Partanen. Experimental, agile ways of working and well-being at work

[3] Työterveyslaitos 2016: Tuomivaara, S., Ala-Laurinaho A., Ylisassi, H., Valtanen, E. (Finnish Institute of Occupational Health): Connections between agile way of working, team coherence and well-being at work

[4] Työterveyslaitos 2017: Seppo Tuomivaara, Harri Lindholm, Marja Känsälä. Short-Term Physiological Strain and Recovery among Employees Working with Agile and Lean Methods in Software and Embedded ICT Systems

[5] E.-M. Gerlander ja K. Launis, Työelämän tutkimus, vol. 5, no. 3, 2007, pp. 202–212: Työhyvinvoinnin tarkasteluikkunat

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s