Chaos Report 2015

Tuhansia ohjelmistoprojekteja eri puolilla maailmaa kattava tutkimus paljastaa, kuinka projekti onnistuu todennäköisemmin.

Standish Groupin Chaos Reportin taustalla on yli 25.000 ohjelmistoprojektia, joiden tiedot on kerätty eri puolilta maailmaa vuosina 2011-2015.

Uudessa raportissa onnistumisen määritelmää on tiukennettu. Aiemmin projektin onnistumiseen riitti OnBudget, OnScope, OnTime. Näihin on nyt lisätty asiakkaan näkökulma eli OnGoal, Value ja Satisfaction. Uudistetun määritelmän mukaan projektit onnistuvat 7% harvemmin, mutta tuottavat asiakkaalle todellista arvoa.

Vuoden 2011 tulokset antoivat jo vahvan näytön iteratiivisuuden eduista: Ketterä projekti onnistui kolme kertaa todennäköisemmin (42%) kuin perinteinen vesiputousprojekti (14%).

Vuoden 2015 tulokset ovat vielä selkeämmät. Perinteinen projekti onnistuu uuden määritelmän mukaan 11% ja ketterä projekti 39% todennäköisyydellä, siis 350% todennäköisemmin. Perinteinen projekti epäonnistuu 29% ja ketterä 9% todennäköisyydellä.

Suurin etu ketteryydestä saadaan isoissa ”large”-projekteissa. Niissä perinteinen onnistuu vain 3% ja ketterä projekti 18% todennäköisyydellä, siis 600% todennäköisemmin. Tulos todistaa vääräksi käsityksen, että ketteryys sopisi vain pieniin projekteihin. Todellisuudessa suurin hyöty saadaan suurissa projekteissa, joissa on paljon tuntemattomia muuttujia.

Kehitystiimin osaamisen kehittäminen yhdellä tasolla (tasoja on viisi) kohottaa projektin onnistumista 23%. Matalimman ja korkeimman osaamistason välillä on 224% vaikutus projektin onnistumiseen.

Tiivistettynä tutkimus suosittelee suurten projektien jakamista pienempiin osiin ja ketterää toteutusta tärkeimmistä vaatimuksista alkaen. Lisäksi kannattaa panostaa tiimien osaamisen kehittämiseen.

2 Comments on “Chaos Report 2015

    • Todellakin. Noihin perinteisiin kriteereihin sopii vanha vitsi: ”Leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli.” Tuotteen katselmointi ja vaatimusten säännöllinen priorisointi on kriittisen tärkeää, jotta projekti onnistuu myös asiakkaan mielestä.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s