Vesiputouksen alkulähteillä

I believe in this concept, but the implementation is risky and invites failure. -Winston W. Royce

Amerikkalainen tiedemies Winston W. Royce (1929–1995) esitteli vuonna 1970 ohjelmistokehityksen vesiputousmallin. Hän ei tosin itse kutsunut malliaan vesiputoukseksi saati pitänyt sitä kovin onnistuneena.

Vesiputousmalli saavutti 1970-2000 suuren suosion, koska se auttoi ohjelmistofirmoja perustelemaan asiakkailleen määrittelyn ja suunnittelun merkityksen lisäkustannuksineen. Royce kuitenkin huomasi mallinsa puutteet, ts. ettei mikään vaiheista todellisuudessa tule kerralla valmiiksi vaan kussakin tarvitaan useampia iteraatioita.

Mikä sitten synnytti kankean ja utopistisen vesiputouksen? Uskon vastauksen löytyvän teollisesta vallankumouksesta, kun Henry Ford avasi vuonna 1913 ensimmäisen autojen sarjatuotantolinjan. Fordin T-mallin tuotantolinja koostui 84:stä kokoomispisteestä, joiden muuttaminen oli erittäin hidasta ja kallista. T-mallin kokoonpanolinjaa ei tämän vuoksi juurikaan muutettu lähes kahteenkymmeneen vuoteen.

Any customer can have a car painted any colour that he wants so long as it is black. -Henry Ford

Fordin menestyksen myötä monet teollisuudenalat omaksuivat sarjatuotannon ja fordismin. Näin toimi myös Winston W. Royce ohjelmistoteollisuuden kohdalla, vaikkei yhteyttä ehkä havainnut. Pyrkiihän vesiputous määrittelemään ”kokoonpanolinjan”, jonka loppupäästä tulee kerralla valmis ohjelmisto ja jossa tarkasti erotellut työvaiheet voidaan tarvittaessa teettää osaamiseltaan rajoittuneilla työntekijöillä.

Fordin panos teolliseen vallankumoukseen oli merkittävä, mutta fordismin kangistavat vaikutukset tuntuvat ohjelmistoteollisuudessa yhä tänäkin päivänä.

Mielenkiintoisesti ohjelmistoteollisuus toistaa itseään lainaamalla taas autoteollisuuden parhaita oppeja. Tällä kertaa Toyota Production Systemin menestyksen taustalla olevaa lean manufacturingia, joka on yksi ketterän kehityksen tukijaloista. Siinä prosessia kehitetään vähentämällä työtä haittaavaa hukkaa, toteuttamalla säännöllisesti pieniä parannuksia, mittaamalla parannusten tulokset ja vertaamalla tuloksia edellisiin.

Ympyrä sulkeutuu vuonna 2013, jolloin juhlitaan autoteollisuuden sarjatuotannon satavuotispäivää. Toivottavasti olemme yhtä fiksuja kuin autoteollisuus ja vaihdamme juhlan kunniaksi ketterämpään menopeliin.

2 Comments on “Vesiputouksen alkulähteillä

  1. Sivuhuomiona mainitsisin ettei Royce kommentoi vesiputousmallia tuolla kommentilla vaan silloista iteratiivista kehitysmallia, vaikka kommentti onkin juuri tuon kuvan alla.

    Mielenkiintoista on kuitenkin huomata että Roycen artikkelissa suositellaan kahden kierroksen vesiputousta klassisena pidetyn yhden kierroksen version sijaan. Tämä siksi että ekalla kertaa missataan melko varmasti jotakin.

    • Moi Verneri ja kiitos täsmennyksestä.

      On tosiaan mielenkiintoista, että Royce kuvaa dokumentissaan useita mallinsa ongelmia sekä keinoja niiden ratkaisemiseen. Harmi, että nämä pitkälti unohdettiin vesiputousmallin yleistyessä.

      Päivitin artikkeliin kuvan ongelmasta, johon Royce viittaa. Siinä joudutaan palaamaan useampi askel taaksepäin, koska työvaiheet eivät tulleet kerralla valmiiksi.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s