Empiirinen näkökulma Nato-keskusteluun

nato-flag

Nykyaikainen tuotekehitys perustuu empiirisyyteen. Sen avulla voi esimerkiksi havaita, että Venäjä on hyökännyt Suomeen keskimäärin 36 vuoden välein.

Nykyaikainen tuotekehitys perustuu empiirisyyteen. Siinä päätöksiä tehdään tarkastelemalla tapahtuneita tosiasioita säännöllisesti. Oletuksia voidaan näin tarkentaa koko projektin ajan, jolloin saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Empiiristä ajattelua voi soveltaa myös Nato-keskusteluun.

Wikipediasta selviää, että Venäjä on hyökännyt Suomeen keskimäärin 36 vuoden välein ajalla 1123-2014. Tuotekehityksessä tätä kutsutaan vauhdiksi, jolla ennustetaan projektin valmistumisaikaa. Ennuste on sitä tarkempi, mitä kauemmin vauhtia mitataan. Venäjän hyökkäysvauhti on onneksi pudonnut 69 vuoteen viimeisten 206 vuoden aikana (laskien kolme hyökkäystä välillä 1808-2014).

Olisi hienoa ajatella, että Venäjä olisi demokratisoitunut ja sen laajenemispolitiikka olisi päättynyt. Empiirisesti tarkastellen on kuitenkin todennäköisempää, että Venäjä tulee hyökkäämään Suomeen vuoteen 2049 mennessä. Ennuste saadaan laskemalla 69 vuoden hyökkäysvauhti toisen maailmansodan päättymisestä ja lisäämällä hyökkäysten 35 vuoden keskihajonta. Empiiristä arviota puoltaa Venäjän sotilasvoiman vyöryttäminen Krimille ja uhittelu Suomen suuntaan sattumalta nyt, kun on kulunut tasan 69 vuotta edellisestä konfliktista. Tämä myös osoittaa, ettei Venäjän laajenemispolitiikka ole muuttunut.

Kuitenkin 75% suomalaisista ajattelee, ettei Venäjä tule olemaan Suomen turvallisuudelle uhka tulevaisuudessa (gallupin tulos maaliskuussa 2014). Albert Einstein määritteli hulluuden seuraavasti: “Doing the same thing over and over again, and expecting different results.” Olisiko aika kokeilla jotain uutta, ennen kuin 900 vuoden hullu perinne toistuu?

Tuotekehityksen klassinen ongelma on suunnittelijan oletus, että käyttäjät ajattelevat kuten hän itse. Vastaavasti useimmat meistä haluavat uskoa, että Venäjällä vallitsee länsimainen demokratia, vaikka käytännössä valta on keskittynyt muutamalle henkilölle. Itselläni on monia venäläisiä ystäviä, joihin luotan täydellisesti. Venäläiset ihmiset ovat kuitenkin eri asia kuin maan hallinto, johon ei luota moni venäläinen itsekään.

Tuotekehityksessä voidaan laskea sijoitetun pääoman tuottoa (Return on Investment) kehitettävien ominaisuuksien priorisoimiseksi. ROI lasketaan jakamalla uuden ominaisuuden tuotto-odotus sen kehityskustannuksella. Esim. Suomen Nato-jäsenyys maksaisi noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, joka on alle kolme prosenttia Suomen noin 2,8 miljardin euron vuotuisesta sotilasmenosta. Jos ajatellaan, että Nato-jäsenyys parantaisi Suomen armeijan uskottavuutta ja puolustyskykyä maltilliset viisitoista prosenttia, saadaan ROI = 15% / 3% x 100% = 500%. Nato-jäsenyys siis maksaisi itsensä viisinkertaisesti takaisin jo minimaalisella tuotto-odotuksella. Suuri ROI perustelee korkeaa prioriteettia. Lisäksi tulee huomioida Nato-jäsenyyden riippuvuudet ja riskit, joista kerrotaan Helsingin Sanomissa.

Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä voi ajatella projektina, jolla on kirjaimellisesti deadline. Empiirisesti arvioiden tuo deadline on 2014. Hyökkäysten keskihajonta antaa toivottavasti lisäaikaa varmistaa, että tulevaisuudessa saamme puolustukseemme välttämätöntä apua.

Tuotekehityksen eräs tunnettu muuttuja on Cost of Delay. Natoon on mahdotonta liittyä sen jälkeen, kun seuraavat Mainilan laukaukset on ammuttu. Vitkastelun hinta on tuolloin hyvin korkea.

7 Comments on “Empiirinen näkökulma Nato-keskusteluun

  1. Päivitin artikkelissa käytetyn 30% virhemarginaalin Henrik Ingon Twitterissä ehdottamalla varianssilla. Kiitos Henrik.

    Laskin kuitenkin keskihajonnan (varianssin neliöjuuri), joka ilmoittaa kuinka paljon hyökkäysten tiheydet keskimäärin poikkeavat 36 vuoden keskiarvosta. Keskihajonta lienee useimmille tutumpi käsite. Sen arvoksi tulee 35 vuotta.

    Matematiikasta kiinnostunut voi tarkistaa laskelmat Wikipediasta löytyvillä havainnoilla, joita on 25 kpl ajalla 1123-2014: 1123, 1186, 1191, 1226, 1256, 1276, 1292, 1294, 1301, 1311, 1313, 1318, 1322, 1377, 1411, 1479, 1485, 1555, 1570, 1610, 1656, 1700, 1808, 1939 ja 1941.

  2. Hauska näkökulma Nato keskusteluun, hyvä Lare !. Suomi on ollut olemassa itsenäisenä valtiona 1917 lähtien. Mitä olimme ennen sitä? Voisi varmaan tiivistää, että kansa ja itsenäinen kieliryhmä Ruotsin ja Venäjän suurvaltojen alueella. Politiikka ja sodankäynti on kovin mielenkiintoista, usein pyritään saamaan vastapuoli näyttämään aloitteeliselta ja pahalta. Vuoden 1941 Jatkosodan alkuun liittyy aloittellisuus Suomen puolelta pommitusten näkökulmasta yhteistyössä Saksan kanssa. Taitaa olla niin, että ärhäkkä Suomi-terrieri puri tuolloin tuotekehittäjää jalkaan, yhdessä vahvaksi koetun buldogin kanssa ;)

  3. Kiitos Markus kommentista. Arvostan paljon, että pyrit välttämään vastakkainasettelua, joka taitaa olla pääsyy moniin konflikteihin ja sotiin.

    Empiirisestä näkökulmasta tarkastellen ei vaikuttaisi olevan merkittävää, millainen valtiomuoto Suomen alueella on vallinnut. Itänaapurimme on hyökännyt Suomen alueelle kummankin osapuolen hallinnosta, kielestä tai hallitsijasta riippumatta keskimäärin 36 vuoden välein viimeiset 900 vuotta.

    Jatkosodan syttymiseen on tosiaan kaksi näkökulmaa. Suomen liittouduttua Saksan kanssa seuraukset olivat odotettavissa, joskin Wikipedian ja oman ymmärrykseni mukaan Neuvostoliitto aloitti varsinaiset sotatoimet Suomea vastaan. Vaikka 25:n hyökkäyksen sarjasta poistaisi jatkosodan, laskee Venäjän keskimääräinen hyökkäystiheys vain yhdellä vuodella 37:ään vuoteen. Tämä ei vaikuta empiiriseen päätelmään, että Suomen olisi järkevää hakea Nato-jäsenyyttä ennen seuraavaa, valitettavan todennäköistä hyökkäystä.

  4. Jatkosodan jättäminen pois laskuista ei vaikuta paljoakaan keskiarvoon, mutta vaikuttaa aivan alussa laskemaasi 69 vuoden keskiarvoon viimeisten 200 vuoden ajalta. Jättämällä Jatkosodan pois saataisiin siten vuodeksi 103+1944 (jatkosota loppui 1944 eikä 1945) 2047. Jos keskihajonta otetaan mukaan esittämälläsi tavalla ”lisäaikaa” olisi 2084 asti.

    Pedantti peikko iski, pahoittelen:).

    ps. Suomi haki tietoisesti konfliktia Neuvostoliiton kanssa, joten lienee perusteltua jättää Jatkosota pois laskuista. En jaksa plärätä wikipediaa läpi muiden konfliktien osalta!:)

    • Kiitos Johannes tarkkuudesta.

      Kuten tuossa aiemmin kommentoin, voi jatkosodan tulkita kahdella tavalla. Suomi kaivoi verta nenästään sallimalla saksalaisten pommittaa kauttaan Leningradia. Toisaalta puna-armeijan ilmavoimat aloittivat Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan pommittamalla 25.6.1941 Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella.

      Jatkosota ei kuitenkaan ole oleellinen. Itänaapurista on hyökätty Suomen alueelle noin 36 vuoden välein viimeiset 900 vuotta. Arvostan suomalaista rauhallisuutta, sovinnollisuutta ja luottamusta. Nukkuisin kuitenkin itse yöni rauhallisemmin, jos Suomi olisi Naton jäsen. Tämä perustuu pitkän aikavälin kiistattomaan empiiriseen todistusaineistoon.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s